lauantai 24. kesäkuuta 2017

PR-Talojen konkurssivyyhti todistusaineistoineen 2


APR:n konkurssipesä purki kaupat

Kera Oy pelkäsi, että PR-Teollisuus Oy kykenee selviytymään ilman konkurssia. Siksi Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki tekemänsä kaupat 19.3.1996 lähettämällään kirjeellään, jossa on otsikko”Sopimuksen purkaminen ja loppuselvitys purkamisen johdosta”. Kirjeessä on mainittu, että konkurssipesällä on mainittujen maksuviivästysten vuoksi kiistaton oikeus purkaa edellämainitut kaupat. ”Tämän vuoksi ilmoitamme, että ryhdymme maanantaina 25.3.1996 klo 11.00 ottamaan omaisuuden takaisin haltuumme ja tekemään välien selvittelyn kauppasopimuksen purkamisen vuoksi.” Totean vielä, että syy purkamiseen on PR-Teollisuus Oy, lukee kauppasopimuksen purkamisilmoituksessa. Sopimuksen purkaminen koski kiinteistöjen ja maa-aluiden kauppakirjaa. Allekirjoittajina olivat pesähoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen.
Valitettavasti en ole juristi enkä tuossa vaiheessa huomannut, että kiinteistökaupan purkuun tarvitaan kaupanvahvistajan allekirjoitus. Sitä tuossa paperissa ei ollut.


Menin Alfio Nicotran ja Anne Sormusen kanssa Ouluun 18.4.1996 pesänhoitajien luokse neuvotteluihin. Asianajaja Hannu Maskonen työnsi minulle paperin, jossa konkurssipesä ilmoittaa, että otamme sopimusten tarkoittaman omaisuuden haltuumme ja suoritamme sopimusten päättymisten johdosta kanssanne taloudellisen loppusselvityksen. Omaisuuden haltuunotto alkaa 19.4.1996. En heti niellyt purematta Maskosen paperia. Silloin Hannu Maskonen kutsui viereisestä huoneesta kaksi tyttöä todistamaan ja varmistamaan, että olen saanut varmasti tiedoksi kaupan purkuilmoituksen. Kaupan purkuilmoitus koski tuote-oikeuksien, käyttöomaisuuden ja vaihto-omaisuuden kauppasopimuksia.

Valitettavasti en maallikkona heti oivaltanut mistä on kysymys. Kaupan purkamisesta on säädetty kauppalain 54 §:ssä. Kaupan purkaminen merkitsee, että sopijapuolten suoritusvelvoitteet lakkaavat ja että jo tehdyt suoritukset on palautettava. Kysymyksessä on siten varsin pitkälle menevä seuraamus. Myyjän purkuilmoitus on lopullinen ja peruuttamaton. Kun kaupat purettiin, niin pääsopimus purettaessa ei liitännäisetkään voi jäädä voimaan. Näin ollen takaussitoukset raukesivat, kun kaupat purettiin. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän olisi tullut palauttaa meille tekemämme suoritukset, mutta siihen se ei olisi kyennyt ja olisi joutunut hakeutumaan konkurssiin.

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä aloitti omaisuuden luetteloinnin, merkitsemisen ja kuvaamisen 19.4.1996. Henrik Rienstra ilmoitti tulevansa osakkaaksi PR-Teollisuus Oy:öön. Hän ilmoitti ottavansa vastuut kaikista maksuista, jotka ovat aiheutuneet ennen 6.5.1996. Konkurssipesänhotajille tämä ei käynyt. Pesänhoitajien mielestä (Latola) Rienstra saa koneet, laitteet ja kiinteistöt sekä maa-alueet heiltä halvemmalla.

Koska en ole juristi enkä osannut reagoida asiaan oikein,  menin Paavo M. Petäjän luo Haapajärvelle. Hän pyysi valtakirjaa asioiden hoitamiseksi ja allekrjoitin valtakirjan tilanteen selventämiseksi kauppojen purkujen osalta. Kerroin asiani hänelle. Hän sanoi ettei korpi korpin silmää noki. Pian Maskonen ja Latola huomasivat omat mokansa ja he ryhtyivät toimenpiteisiin PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin hakemiseksi.


Koski ja Weckström hämmentävät soppaa


PR-Teollisuus Oy:n erotettu toimitusjohtaja Stig Weckström ja PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajan paikalta väistynyt kansanedustaja Markku Koski touhusivat vielä ahkerasti PR-Teollisuus Oy:n kimpussa. Weckström levitti rahanpesutietoja ja yritti saada selville meidän mahdollisia rahottajia Markku Kosken toimeksiannosta.


Ulkomainen ostajataho

Marraskuussa 1995 ryhdyimme aktiivisesti etsimään ulkomaista rahoittajaa, koska kotimaasta ei näyttänyt olevan mahdollista saada rahoittajaa. Kera Oy ja Valtion Takuukeskus eivät rahoittaneet PR-Teollisuus Oy:tä.
Aluksi ulkomaisia rahoitusvaihtoehtoja oli 5-6 kappaletta. Merkittävimmäksi näistä osoittatui mielestämme sveitsiläinen Alfio Nicotra. Hän tuli junalla Ylivieskaan rautatieasemalle Pekka Kilvion kanssa. Kävin hakemassa heidät sieltä, koska Tapani Kääntä oli lentopallokiireidensä kanssa naisten lentopalloharjoituksissa. Tapani oli naisjoukkueen valmentaja. Alfi Nicotra halusi aluksi ostaa talopaketteja, mutta vähitellen hän alkoi kiinnostua koko tehtaasta, kun kerroimme avoimesti tilanteemme ja mahdollisuutemme. Nicotra oli käynyt tutustumassa Vaajataloihin ja Lappitaloihin jne. Hän oli kiinnostunut Suomesta, koska hänellä oli suomalainen vaimo. Alfio Nicotra oli erittäin tyytyväinen palveluumme jota hän vertasi muiden talotehtaiden palveluun.



4.3.1996 Alfio Nicotra ilmoitti, että hän tulee Suomeen viikkojen 11 ja 12 välillä ja aloittaa firman haltuunoton. Tapani Kääntä ja Jukka Vellonen olivat talvella käyneet tutustumassa Sveitsissä Alfio Nicotran ja PunkaHaus A.G.S.A:n toimintaan. Heille oli muodostunut varsin positiivinen käsitys Nicotran toimista. Alfio Nicotra laittoi pesänhoitajille kirjeen 20.3.1996 ja ilmoitti tulevana sopimaan pesänhoitajien kanssa asioista ja me osakkaat olimme valmiita myymään yrityksemme enemmistöosakkuuden Alfio Nicotralle tai hänen edustamalleen taholle. Osakepääoma oli tarkoitus nostaa 1,5 miljoonasta markasta 6 miljoonaan markkaan. Alfio oli niinn varma asioista ja rahoituksesta, että hän pyysi kutsumaan lehdistötilaisuuden kokoon 27.3.1996. Paikalla oli myös televisio, joka tek asiasta uutispätkän. Alfio Nicotran rahoittajataho oli Henrik Rienstra, joka jo aiemmin oli käynyt tutustumassa tehtaaseemme.
Rienstra ilmoitti 21.4.1996, että hän yhdessä Alfio Nicotran kanssa voi auttaa meitä ja ilmoitti tulevansa tehtaallemme 26.4.1996. Konkurssipesänhoitaja Antti Latola ilmoitti, että valitettavasti emme voi hyväksyä New England yhtiön takausta. Rinstralla oli jälleenvakuutustoimintaa kolmessa maassa Belgiassa, Sveitsissä ja Ranskassa. Hänellä oli oli laivausalan yhtiö ja laivoja, työkalutehdas Ranskassa, öljyalan yhtiö Bahrainissa, laajaa kiinteistöalan bisnesta Kanadassa, saha Kongossa jne. Jostain syystä konkurssipesänhoitajat eivät ottaneet maksua vastaan Henrik Rienstralta. Kera Oy:n tavoite oli PR-Teollisuus Oy:n konkurssi ja markkinoilta poistaminen. Siksi Kera Oy teki kaikkensa päästäkseen tavoitteesensa.

Väärillä tiedoilla tehty konkurssihakemus

Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä haki PR-Teollisuus Oy:n konkurssiin 25.4.1996 täysin väärillä tiedoilla. Koska kaupat oli purettu, niin takaussaatavia ei enää ollut. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesällä ei enää ollut saatavia, koska kaupat oli purettu. Tilanne oli se, että APR:n konkurssipesän olisi pitänyt palauttaa takaisin PR-Teollisuuden sille maksamat rahat, mutta todennäköisesti tilanne oli se, että konkurssipesä ei olisi pystynyt maksamaan rahoja takaisin ja lisäksi loppuselvityskin oli kokonaan tekemättä. Saatava ei selvä ja riidaton.

Konkurssihakemus väärillä tiedoilla

Lisäksi 1 130.000,00 markan takaussuma oli jo maksettu.

Tuoteoikeuksista oli maksettu jo koko summa. Tässä 500 000 mk maksu kohdistettuna tuoteoikeuksiin
tässä 401 444,45 markan maksu kohdistettuna tuoteoikeuksiin
tässä 100 000 markan maksu kohdistettuna tuoteoikeuksiin

Kun velallisella on useampia velkoja niin velallinen voi lain mukaan osoittaa mihin velkaa maksu kohdistuu. Näin on tehty ja tuoteoikeuksien velka on maksettu ja silloin sitä ei voi konkurssisaatavana periä ja kaiken lisäksi takaukset olivat purkautuneet kauppojen purussa.
Todellinen tilanne näkyy asianajaja Asko Keräsen kirjeestä konkurssipesänhoitajalle.

Konkurssiasiassa varatuomari Paavo M. Petäjä oli antanut lausuman, että kanne on oikea. Todellisuudessa kanne oli väärä, koska kaupat oli purettu.

KRP:lle antamassaan lausumassa hän tunnustaa, ettei hänellä ole ollut valtakirjaa ja toimeksiantoa asiassa. Todellisuudessa Paavo M. Petäjällä oli minun antama valtakirja hoitaa asioita, kun olin kääntynyt hänen puoleensa kauppojen purun jälkeen. 
Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä on antanut konkurssiasiassa lausuman Ylivieskan käräjäoikeudelle PR-Teollisuus Oy:n puolesta asianomaisten tietämättä ja ilman valtakirjoja. Käräjätuomari Juha Nieminen on toiminut asiassa virheellisesti, koska on ei ole tarkistanut Paavo M. Petäjältä valtakirjoja. Paavo M. Petäjä ei ole asianajaja vaan varatuomari. Paavo M. Petäjällä ei ole ollut muiden valtakirjoja kuin minun valtakirja. Käräjätuomari Juha Niemisen olisi pitänyt tarkistaa myös Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajien valtakirjat. Niitä ei ollut lainkaan.


Myöhemmin otin yhteyttä varatuomari Jorma Herttuaiseen ja hän olis myös sitä mieltä, että kauppojen purkamisesta johtuen konkurssi oli laiton. Olin yhteydessä myös Helsingin Yliopiston siviilioikeuden professori Erkki Aurejärveen. Hänen mielestään kysymys on prosessipetoksesta kun yritys väärillä tiedoilla haetaan konkurssiin. Olin yhteydessä myös juristikansanedustajiin Raimo Vistbackaan, joka oli entinen Alajärven nimismies ja Risto Kuismaan, joka on koulutukseltaan juristi. Heidän mielestän kysymyksessä on prosessipetos. Konkurssivalvonnassa Alavieskan Puurakenne Oy valvoi saatavansa kaupan purkamisesta johtuvina vahingonkorvauksina 9.413.000 mk ja sille korkoa 13 % 1.6.1996 lähtien. Kaupat oli siis purettu, koska Maskonen on konkurssivalvonnassa valvonut saatavat kaupan purkamisesta johtuvina saatavina.
Lakimies Jorma Herttuaisen kirje Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesälle

Miksi varatuomari Jorma Herttuainen on jättänyt asian hoitamisen kesken? Muistaakseni hän ilmoitti häneen kohdistuneen painostuksen takia.

Asianajaja Asko Keränen pyysi valtakirjat valituksen tekemistä varten Vaadan Hovioikeudelle konkurssituomion purkamiseksi. Tässä Heino Virran valtakirja.

Asianajaja Asko Keränen jätti kuitenkin valituksen tekemättä. Tässä hän tunnustaa asian.  Näin asianomaiset menettivät puheoikeutensa asiassa ja ainoastaan korkein oikeus voi purkaa väärän päätöksen. Järkyttävää toimintaa.


Uusi konkurssipesä ja konsultti Weckström – Alavieskan kunta maksoi

Uusi konkurssipesä aloitti toimintansa. Pesänhoitajina olivat näsävisasta näyttelevä Sampsa Teittinen ja asiallisempi Jyrki Anttinen. Konkurssihetkella PR-Teollisuus Oy:n tilauskanta oli 32 269 671 mk. Tilauskanta jakaantui seuraavasti: kotimaan elementtitoimitukset 16 987 650mk, vienti 13 163 735 mk, ikkunamyynti kotimaahan 865 390 mk, vienti 1 482 896 mk. Tämä oli todella arvokas omaisuus konkurssipesälle. Kaikista sopimuksista on minulle valokopiot yhtenä niteenä.
Konkursssipesä palkkasi konsultti Stig Weckströmin töihin. Tämä järjesteli tilauskannan Vieskan Elementti Oy:lle ja Alavieskan kunta maksoi operaatiosta Stig Weckströmin yhtiölle 88 495.00 euroa. Alavieskan kunta suoritti asiassa peittelyoperaation. Alavieskan elinkeinolautakunnassa tehtiin päätös, jonka mukaan konsultti Stig Weckströmin yhtiöltä tilataan konsulttityö. Päättäjien annettiin ymmärtää, että rahoitukseen osallistuu KTM merkittävällä panostuksella. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kaikki tuli Alavieskan kunnan maksettavaksi. Kun pyysin kuitteja nähtäväksi, niin virallisesti annetuista kuiteista oli peitetty Vieskan Elementti Oy:n nimi ja siihen viittaavat tiedot. Paperiin oli kuitenkin epähuomiossa jäänyt tilaajan nimi: Vesa Pirhonen. Hän oli Vieskan Elementti Oy:n toimitusjohtaja. Alkuperäiskuitissa on kaikki tiedot näkyvissä. Hämäysoperaatiossa elinkeinotoimikunta tilasi konsultti Weckströmiltä työn nimeltä ”Uusi PR-Teollisuus Oy”. Esittelijänä elinkeinotoimikunnassa toimi elinkeinoasiamies Terttu Korte. Weckströmin aineistossa oli paljon aineisto, jota hän oli vienyt ilman lupaa lähtiessään PR-Teollisuus Oy:n palveluksesta. Aineisto käsitti liikesalaisuuksia eikä missään tapauksessa ole julkista aineistoa. Aineistossa mollattiin oikein olan takaa PR-Teollisuus Oy:n johtohenkilöitä ja arviotiin joitakin myytimiehiä todella ikävällä tavalla. Tätä raporttia Alavieskan kunta jakoi halukkaille.

Pesänluettelon vannontatilaisuudessa jätin pesänluetteloon omat varaukseni tilauskannan suhteen, Tilauskanta oli hävitetty erikoisella tavalla pesänhoitajien toimesta velkojien etua loukaten. Syyttäjä Sulo Heiskari oli pesänluettelon vannontatilaisuudessa paikalla. Minun oikeustajuni mukaan hän oli esteellinen, koska kysymyksessä on kysymys niiden kauppasopimusten toimista, joissa hän on ollut kaupanvahvistajana.

Tilauskanta
Tilauskannan luovutus
Lasku Vieskan Elementti Oy:lle
Alavieskan kunta maksoi

Kysymyksiä ja vastauksia

Kysymys 1. Miksi tuleva syyttäjä oli valittu kaupanvahvistajaksi?
Vastaukseni: Syyttäjä voi estää oikeusjuttujen nostamisen ja rikostutkinnat asioissa. Syyttäjä Sulo Heiskari on PR-talojen konkurssivyyhden yksi päätekijä.

Kysymys 2. Miksi Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä purki kiinteistöjen kaupat lainvastaisesti eli ilman kaupanvahvistajaa?
Vastaukseni: Jos kaupat olisi purettu laillisesti, niin olisi paljastunut salatut kiinnitykset ja törkeä petos kaupanteossa.

Kysymys 3. Miksi varatuomari Paavo M. Petäjä ei ryhtynyt toimenpiteisiin saatuaan Erkki Aholta valtakirjan kaupan purkujen yhteydessä?
Vastaukseni: Hän halusi suojella rikollisesti toimivia asianajajia Hannu Maskosta ja Antti Latolaa. Korppi ei korpin silmää noki.

Kysymys 4. Miksi Heino Virta voi väittää, että näin moni asianajaja on edustanut häntä oikeudessa ilman valtakirjoja ja toimeksiantoja?
Vastaukseni: Syyttäjä Sulo Heiskari on jättänyt haastehakemukset toimittamatta asianosaisile.

Kysymys 5. Miksi poliisi jätti Heino Virran rikostutkintapyynnön varatuomari Paavo M. Petäjän toiminnasta tutkimatta?
Vasstaukseni: Ylivieskan poliisi ja Oulun KRP on vahvasti mukana rikoksissa ja he suojelevat rikollisesti toimivia henkilöitä. Mahdollisesti määräys on tullut ylemmältä taholta.

Kysymys 6. Liittyykö PR-talojen konkurssivyyhtiin rahanpesua?
Vastukseni: Liittyy. Rienstrojen yhtiön New England Surety jäi ulkomailla kiinni rahanpesusta. Suomessa rahaa tältä yhtiöltä saivat asianajaja Asko Keränen ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä sekä PR-Teollisuus Oy:n konkurssipesä. Sain tämän luettelon pankinjohtajalta, jonka perusteella pankki oli päättynyt epäilemään rahanpesua. Lisäksi vahvistuksen asialle antoi eräs myyntimiehistäni, joka soitti, että USA:ssa Hendrik ja Richard Rienstra ovat jääneet rahanpesusta kiinni. Hendrikille vaaditaan vankeutta 210 vuotta ja Richardille 190 vuotta. Tein asiasta ilmoituksen KRP:lle, mutta poliisi jätti tutkimatta asian. 

Kysymys 7. Miksi poliisi ei tutki asioita?
Vastaukseni: Ylivieskan poliisi Raimo Ollila on todistettavasti ilmoittanut, että Virran ja Ahon tekemiä rikostutkintapyyntjä ei tulla tutkimaan ja näin on myös käynyt. On syytä epäillä, että määräys on tullut ylemmältä taholta.
Kahdeksan kansanedustajaa kuudesta eri puolueesta teki rikostutkintapyynnön asiasta. Yksi kansanedustaja eli Antti Rantakangas veti nimensä pois listalta, koska asiassa on syytä epäillä myös Markku Koskea.
KRP jätti varatuomari Jorma Herttuaisen rikostutkintapyynnön tutkimatta. Oliko näin määrätty ylemmalta taholta?

Kysymys 8. Uhattiinko Erkki Aho tappaa? 
Vastaukseni: Erkki Aho uhattiin tappaa kolme kertaa. Jouni Remeksen isä Pentti Remes soitti Erkki Aholle ja uhkasi tappaa tämän. Alfio Nicotra uhaksi tappaa Erkki Ahon kun Henrik Rienstra pudotti Alfio Nicotran pois jatkokuvioista. Nicotra soitti Aholle ja esitti uhkauksensa. KRP:n tutkija Tapio Makelä ilmoitti, että Aho on jo monta kertaa ollut liipaisimelle. Laillisuusvalvojalle tehtyyn kanteluun vastineessaa Mäkelä toteaa asiaa väärinkäistykseksi.
Hendrik Rienstra pudotti Alfio Nicotran pois jatkokuvioista sopimusten vastaisesti.
Kysymys 8. Valvoiko Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesä saatavansa kaupanpurkuina?
Vastaukseni: Kyllä. Näin ollen konkurssi oli laiton, koska konkurssipesäkin valvoo saatavansa kaupanpurkuina.
Kysymys 9. Miksi asianajaja Hannu Maskonen teki oman ratkaisunsa?

Vastaukseni: Hän ei kestänyt rikostensa julkituloa.
Kysymys 10. Miksi syyttäjä Sulo Heiskarin rikoksia ei tutkita eikä häntä saada vastuuseen teoistaan?
Vastaus: Hän on toiminut apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen suojeluksessa. Mahdollisesti hän kuuluu niihin rikoksista epäiltyihin jolle on annettu syytesuoja.

Kaikissa päätöksissä on toiminut syyttäjänä esteellinen syyttäjä Sulo Heiskaei kuten todistusaineisto osoittaa.
Ylivieska-Raahen käräjäoikeuden istuinnoissa on toiminut esteellinen syyttäjä asioissani kymmeniä vuosia. Syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut kaupanvahvistajana Euronio Oy:n ja Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän välisissä kiinteistökaupoissa ja myöhemmin hän toiminut syyttäjänä kaikissa kauppasopimuksista ja niistä johtuvissa oikeudenkäynneissä. Syyttäjistä annetun lain perusteella syyttäjä Sulo Heiskari on ollut esteellinen.
    onkurssiasiat
    K 96/531,         PR-Teollisuus Oy (hja Alavieskan Puurakenne )
                    Konkurssituomio 3.1.1997/1
    K 97/1236        International Timber (hja Eläke-Varma Keskinäinen yhtiö)
                    Konkurssituomio 7.9.1998/963
    K 00/1003        Erkki Aho (hja Alavieskan Puurakenne)
                    ratkaisu 28.2.2001/280, rauennut/sillensä, valitettu hovioikeuteen
    K 10/5019        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                    ratkaisu 4.1.2011/38, peruutettu
    K 10/3862        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                    ratkaisu 30.8.2010/4430, sillensä, muu syy
    K 11/1589        Erkki Aho (hja Mikko Kovalainen)
                    ratkaisu 26.9.2012/7257, rauennut, sillensä
    ITC Finland Oy:n konkurssi, ei löytynyt diaarista
    Rikosasiat:
    R 98/71                Asia: velallisen vilpillisyys
                    ratkaisu 1.6.1998/144
    R 98/90                Asia: muut rikoslakia vastaan tehdyt rikokset
                    ratkaisu 26.8.1998/1
                    ratkaisu 13.8.1998
    RD 01/361        ratkaisu 15.2.2002/10046 , jätetty tutkimatta
    R 05/506        asianomistajana Tapio Lahola
                    Tuomio 28.11.2005/529, valitettu hovioikeuteen
    R 10/506,        asianomistaja Mikko Kovalainen
                    Tuomio 6.9.2010/1034, valitettu hovioikeuteen
    R 11/537        asianomistaja Markku Koski
                    Tuomio 27.7.2011/587, valitettu hovioikeuteen
    Rikosasiaa, jossa asianomistajana Torsti Kalliokoski, ei löytynyt diaarista
    Rikosasia R 97/288 koskee muuta vastaajaa, rikosilmoituksen numerolla ei löydy diaarista
    S 95/1488        Kja Alavieskan Puurakenne, vjat: Erkki Aho, Kari Konu, Markku Koski, PR-Teollisuus Oy, Remes Jouni ja Virta Heino, asiaan osallisena PR-Teollisuus Oy:n                         konkurssipesä
                    Ratkaisu 28.6.1996 , hyväksytty kokonaan tai osittain
    Katriina Rantinsalo
    hallintosihteeri

Tapahtumarikas kevät

Kevät 1996 oli erittäin mielenkiintoista aikaa PR-Teollisuus Oy:n ympärillä. Tein kaikkeni ja vähän enemmänkin pelastaakseni PR-Teollisuuden rikollisten ja rahanpeisjöiden kynsistä. Konsultti Stig Weckström havaittiin saattohoijajaksi ja hänelle annettiin lopputili. Kansanedustaja Markku Kosken Kera Oy:n varatoimitusjohtaja Seppo Arponen oli luvannut pelastaa, koska tämä oli mennyt markkinoilta poistettavan yrityksen hallituksen puheenjohtajaksi. Koski erosi PR-Teollisuus Oy:n hallituksen puheenjohtajan paikalta. Molemmat henkilöt työskentelivät sen jälkeen PR-Teollisuutta vastaan. Weckström levitti perättömiä tietoja PR-Teollisuus Oy:n rahanpesuta ja Markku Kosken hyvä ystävä asianajaja Olavi Hertell teki meistä rikosilmoituksen osakeyhtiölain rikkomisesta. Syyttäjä Sulo Heiskari käytti syyteharkinnan pohjana väärennettyä, allekirjoittamatonta, paikkansa pitämätöntä, tarkastamatonta ja hyväksymätöntä pöytäkirjaa. Päätöksessään syyttäjä Sulo Heiskari toteaa, että ei rikosta. Perusteluissaan hän kirjoittaa, että rikkomuksen vähäisyyden taki jätetään syyttämättä. Päätös on erikoinen ja ristiriitainen: ei rikosta, mutta rikkomuksen vähäisyyden takia jätetään syyttämättä. Asia, josta oli kysymys, oli Tapani Käännä laina-asia. Tapani oli ottanut PR-Teollisuus Oy:ltä lainaa yhtiön osakkeiden ostamista varten. Heino Virta ja minä emme tieneet asiasta yhtään mitään. Asiaa ei ole käsitelty yhtiön hallituksen kokouksissa. Kuulusteluissa Jouni Remes ja Markku Koski tunnustivat asian. Kuitenkin me kaikki saimme samanlaisen tuomion. Minuste menettly oli väärä, koska me kaksi emme tienneet asiasta yhtään mitään. Katsoin, että syyteharkinta oli tehty juridisesti väärin. Valitin asiasta valtakunnan syyttäjäle. Valtakunnansyyttäjävirastossa Jukka Rappe katsoi kirjallisessa päätöksessään, että syyttäjä Sulo Heiskari on toiminut oikein. Minä sain tiedon siitä, ettei Sulo Heiskari tule nostamaan meitä vastaan syytettä asianajaja Asko Keräseltä, jolla syyttäjä Sulo Heiskari oli asiasta ilmoittanut.

Minusta oli tehty myös rikosilmoitus petoksesta, mutta syyttäjä Sulo Heiskari ei ollut kyennytkään löytämään näyttöjä syytteen nostamiseksi. Tämänkin rikosilmoitus oli perätön.
Kalajoen poliisin Harri Rahkolan mukaan oi pidetty yhteisiä palavereja poliisipäällikkä Heikkisen ja syyttäjä Heiskarin johdolla, joissa oli mietitty keinoja minun syyllistämiseksi. Ahosta pyrittiin tekemään rikollinen keinoja kaihtamatta. Nyt tarvittiin todistusaineistoa.
On selvää, että syyttäjä Heiskarin motiivi asiassa oli omien rikostensa peittely ja samalla Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesän hoitajien rikosten peittely ja Erkki Ahon syyllistäminen asioissa.

Oli myös muita tahoja, jotka olisivat halunneet mukaan PR-Teollisuus Oy.n toimintaan. En tiedä kuinka vakavasti otettavia nuo tahot olivat. Jouni Remeksen isä soitti minulle kännipäissään ja ilmoitti tulevansa tappamaan minut omin käsin. Taustalla kuului puhelimeen Pentti Remeksen vaimon ääni: ”Pentti älä, Pentti älä.” Pentti Remes lopetti puhelun näin: ”Ruumishuone odottaa Sinua Erkki, hyvästi!”

Rahoitus tilanne on yhtiöllä oli erittäin kireä, sillä maksujen maksaminen konkurssipesälle sekä 32 miljoonan markan tilauskanta tarvisi laskelmieni mukaan 6.6 miljoonaa rahaa.

Suuri virheeni oli se, että en ymmärtänyt kauppojen purkujen merkitystä. Kaupat purettiin siksi, ettei törkeä petos kauppasopimuksissa paljastuisi. Olihan saattohoitajat Jouni Remes ja Stig Weckströn saatu erotettua ja Markku Koski ulkoistettua talobisneksestä.

Pyysin Suomen valtiota apuun. Ensin lähestyin ja neuvottelin ministereiden kanssa ja lopulta lähestyin asiassa tasavallan presidentti Martti Ahtisaarta.


Kävin henkilökohtaisesti asianajaja Asko Keräsen kanssa neuvottelemassa ministeri Antti Kalliomäen kanssa, mutta siitä ei ollut mitään hyötyä.
Pyysin apua pääministeri Paavo Lipposelta ja kävin hänen kanssaan neuvottelut Nivalassa, mutta siitä ei ollut mitään apua.
Viimeisimmässä hädässä käännyin tasavallan presidentti Martti Ahtisaaren puoleen. Tuolloin olin jo paniikissa tilanteen johdosta.

Myyntimiehillä meni lujaa. Kauppoja syntyi. Toimintaan vaikutti kuitenkin myöhässä olevat myyntipalkkioiden maksut.

Asuntomessut oli 1996 Ylöjärvellä ja PR-Teollisuus oli mukana kahdella talolla. 
Tilauskanta oli hyvä. Tässä esimerkkinä hirsitalotuotanto.


Alfio Nicotra ja Hendrik Rienstra kävi kovaa kamppailua tehtaan saamisesta omistukseensa. Alavieskan Puurakenne Oy:n konkurssipesänhoitajat Antti Latola ja Hannu Maskonen hämmensivät asioita sen kun kerkesivät.  Siksi päätin itse matkustaa Sveitsiin neuvottelemaan Nicotran ja Rienstran kanssa.
Siltä varalta, että PR-Teollisuus Oy ajetaan konkurssiin tein Hendrik Rienstran ja Alfion Nicotran kanssa kuvassa olevan sopimuksen.


Törkeä petos kauppasopimuksissa ja kohtuuton kauppasopimus estivät yritystoiminnan

Kun olimme saaneet erotettua saattohoitajat Jouni Remeksen ja Stig Weckströmin sekä hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Markku Kosken, niin ryhdyin kartoittamaan yritystoiminnan toimintaedellytyksiä ja tein yritykselle BusinessPlan-asiakirjan.
Yritys ei voinut käyttää vakuutena ostamiaan kiinteistöjä, koska ne olivat pantattu muualle. Lisäksi saattohoitaja Jouni Remes oli tehnyt osakkeenomistajien tietämättä Kera Oy:n kanssa sopimuksen, että Kera Oy:tä ei tulla käyttämään rahoittajana. Tämän törkeän petoksen johdosta yrityksellä oli todella vaikea ratkaista rahoitusongelmaansa. Rahoitusratkaisu olisi kuitenkin voitu tehdä, jos PR-Teollisuus oli saanut samanlaisen kohtelun viranomaisten taholta kuin muutkin talotehtaat Suomessa.

Tässä Business Plan

Johdon ja organisaatio sekä henkilöstön osalta tehtyä suunnitelmaa en julkista, mutta suunnitelmat oli tehty


Tässä Pohjola-yhtiön rahoituspäätös
Rahoituspaketti
Tässä Alavieskan kunnalle tehty takausesitys

Lainapyynto Kera Oy:lle

Yritin kaikkeni saadakseni Suomen Valtion tuen yritykselle neuvottelemalla asiasta kauppa-ja teollisuusministeri Antti Kalliomäen ja pääministeri Paavo Lipposen kanssa. Olin pyytänyt apua työministeri Liisa Jaakonsaarelta sekä tasavallan presidentti Martti Ahtisaarelta.

Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi ulkomainen rahoitusratkaisu pakkotilanteessa. Kerron tästä asiasta kauppa-ja teollisuusministeri Antti Kalliomäelle lähettämässäni kirjeessä.

Ministeri Antti Kalliomäelle kerroin kirjeessäni epäilyistäni avoimesti. Kalliomäki ei vastannut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti